05.04.08

       Kolmas sateinen viikonloppu peräkkäin...viikolla on kyllä aurinkoista ja lämmintä. Kyllä on ollut hankalaa, kun Suomen nettisivut

       eivät ole auenneet moneen moneen päivään ja tärkein asia tällä hetkellä on yliopistojen pääsyvaatimuksien tutkiminen. Suomen

       uutisista olemme pimennossa.

       Eilen perjantaina oli public holiday ja Simokin oli tällä kertaa kotosalla...tosin tekihän tuo töitä kuitenkin kotoa käsin. Sää oli

       aurinkoinen niin teimme reilun tunnin mittaisen kävelylenkin. Kotiin päästyämme kurkku tuntui karhealta...pölystä... ja täytyi juoda

       monta lasillista nestettä, jotta pölyn tunteen sai pois. Yllättävän paljon oli kuorma-autoja liikenteessä, vaikka lomapäivä olikin.

       Illalla pääsimme jo lukemaan Suomen sivuja...hmmm...kuinkakohan kauan.

       Harmaa ja sumuinen aamupäivä...lämmin myös...+17 oli auton mittarissa. Viime yönä sumu oli niin sankka, että näkyvyyttä

       oli kutakuinkin kymmenisen metriä.

Voiko tämän iloisempaa kuvaa tästä neidistä ottaa...

Simo sai leasingtoimiston tytöltä lauantaina viestin, että korjausmiehet tulevat maanantaina iltapäivällä jatkamaan korjaushommia. Kerrankin lupaus piti ja kaverit ilmestyivät klo 14.00 ja alkoivat heti hommiin

       Vuoden ensimmäinen ukkosilma. Vettä satoi ja tuuli ja oli kylmää...+12.

       Suomalaisyhdistys järjesti opastetun kierroksen YuYuan Gardenissa. Oli mukava kuulla suomeksi puiston historiaa.

       Sateesta huolimatta meitä oli mukava joukko koolla ja saimme seuraksemme myös neljän hengen suomalaisturistiryhmän.

       Kierroksen jälkeen teimme kierroksen YuYuan Gardenin kujilla. Minna-opas opasti meidät maan alla oleville käytäville, missä oli

       lukuisia kauppoja...enpä olisi itse paikkaa löytänyt. Seuraavaksi kävimme katsomassa paikallista lääkäriasemaa. Kolmannessa

       kerroksessa oli lääkäreiden huoneet, toisessa kerroksessa apteekki, minne vietiin resepti ja Minna kertoi, että lääkkeitä saattaa

       joutua odottamaan jopa viikon. Kiinalaiset ennakoivat tulevaa ja syövät rohtoja jo nyt tauteihin, jotka saattavat iskeä vasta kesällä.

       YuYuanin jälkeen kävimme myöhäisellä lounaalla JingQiao:ssa, paikassa missä en ollut vielä käynyt. Muiden mukana olleiden

       suosituksesta söin pizzan, joka oli todella herkullinen...ohut pohjainen ja vähä juustoinen.  

       Minna vei meidät vielä kolmanteen mielenkiintoiseen paikkaan...lamppukauppaan. Eipä sinnekään olisi niin vain osannut mennä.

       Varjostimet jalkoineen olivat hieman edullisempia kuin huonekalukaupoissa, joissa samanlaisia olemme katselleet ja omistajat

       tekevät lamppuja asiakkaan toivomuksen mukaisesti. Valokuvasivulle.

       Reilu 18. vuotta sitten melkein itkua sairaalassa väänsin, kun Teemu oli syntynyt, kun on poika ja joutuu meneen armeijaan.

       No tänään sitten olikin postilaatikossa kirjekuori Suomen puolustusvoimilta ja siellä oli kutsu kutsuntoihin, jotka olisivat

       marraskuussa. Kyllä tuo 18. vuoden takuinen aika muistui niin elävästi mieleeni ja ajattelin, että kuinka nopesti nämä vuodet ovat

       vierähtäneetkään.

       Olipas tuulinen päivä. Sisällä talossa suhisi ja kolisi ja ulkona käydessä tuntui, että tuuli vie mukanaan.

       Palatakseni vielä eiliseen päivään, niin kävimme myös "rättitorin" läheisyydessä olevassa vaatekaupassa. Kauppaa kutsutaan

       "isojen tyttöjen" ja "kuormasta pudonneiden" -kaupaksi. Jotkut vaatteet ovat hieman vanhahtavia ja toiset melko ryppyisiäkin.

       Kaupasta löytyy merkkivaatteitakin. Itse huomasin eräässä tangossa Lee'n farkkuja...ihanaaa, tuumakoko, jopa minun

       kokoakin...ainakin lapusta päätellen...mutta, mutta, sovitin niitä ja kuinkas ollakkaan eivät menneet lainkaan kiinni ja pituutta

       oli ainakin 10 cm liian paljon. Katsoin kokolappua uudemman kerran ja aivan oikein olin katsonut...olikohan farkuissa väärä

       lappunen kiinnitettynä. Ei kun farkut takaisin tankoon. Tähän kauppaan ei kiireessä kannata mennä, sillä vaatteet ovat tangoilla

       todella tiiviisti ja penkomiseen menee aikaa.

       "Elvis" syntyi eli 10.kerta tädiksi.

       Oikein hikäisi auringonpaiste tänä aamuna parin harmaan ja pimeän päivän jälkeen.

       En ole pitkään aikaan käynyt Longhuan markkinoilla, joten ajattelinpa tänään siellä käydä katsomassa millainen on meininki.

       No meininki on samanlaista ellei hurjeepaankin kuin aikaisemmin. Myyjät huutavat kilpaa korvanjuuressa..kenellä on tarjolla

       kenkiä, kenellä laukkuja, kenellä paitoja ymym...ja tarttuivat kädestä kiinni. Mennessäni sinne fiilis oli todella hyvä, mutta jo

       muutaman minuutin kuluttua ärtymys oli kasvanut siinä määrin, että käskin jo pitää suuta hieman pienemmällä. Asiakkaita ei

       ollut montaakaan, vaikka päivä oli jo puolessa ja sanoinkin, että ei kukaan tänne kohta viitsi edes tulla, kun meno on tälläistä.

       No siinä sai tyhmä länkkäri tyhmiltä ihmisiltä tyhmiä katseita. Ei muuta kuin katse ulko-ovea kohden ja menoksi, ettei tule

       sanotuksi todella pahasti...sen olen täällä ollessa oppinut, nimittäin sanomaan välillä todellakin pahasti...tukistus!! No katseeni

       osui todella ihanaan vaaleanpunaiseen kesämekkoon. Alkuhinta 280 rempulaa, sain 50 (5 euroa) rempulalla, kun aikani vain

       jankkasin ja jankkasin. Poika lopuksi nauroi, että olen aikamoinen kaupantekijä.

       Markkinoilta suunnistin kukkamarketille ja sielta löytyi sopivat ulkokukat Hongkongista asti raahaamiini dragonruukkuihin.

       Kukat on kyllä halpoja...nämäkin isot kukat maksoivat 6 euroa kappale. Keltaisessa kukassa oli melko voimakas tuoksu ja

       hieman oli tukalaa olla autossa ja haistella niitä. Toivottavasti kuskin pää ei tullut kipeäksi.

       Ruokakakauppaan mennessä poikkesin Pearl Cityssä katsomassa josko tällä kertaa saisin yhden laukulla sillä hinnalla minkä

       sanoin pari viikkoa sitten. No eipä hinta laskenut. No eihän tuo mitään...lähdin pois ja tyttö juoksi ulos asti perässäni ja selitti,

       että hintaa ei voi laskea, sillä kauppa käy todella surkeasti. Missä ovat maksajat...amerikkaiset turistit??? No jos pyytävät

       tavaroista hirmuista hintaa niin eihän kukaan mitään ostakaan. Kysyinkin tytöltä, että kumpiko on sitten parempi minun kohdallani

       0 rempulaa vaiko sen minkä olisin maksanut. Tyttö katsoi minua hetken aikaa pää vinossa ja lopulta suusta tuli vaimea ok. Mutta

       kuinkas ollakaan, enpä palannut takaisin kauppaan...laukku ei enää kiinnostanut. Enkä minä laukkuja kyllä tarvitsekaan ;). 

       Että tälläinen kaupanteko päivä tänään aurinkoisena ja lämpimänä päivänä, sillä mittari kohosi jälleen +20 tuntumaan . Valokuvia.

       Silloin tällöin Teemun koulusta tuli talven aikana viestiä, että oli löytynyt joiltakin oppilailta täitä. Tänään tuli viesti, että koulussa

       on liikkeellä sikotautia. Eipä taida olla niin yleistä rokotus muualla sikotautia vastaan niin kuin Suomessa

       Olemme saaneet uudet naapurit ja se kyllä huomaan...tänään viettivät melko äänekkäät juhlat....taisivat olla tupaantuljaiset.

       Managementistä soitettiin ja ilmoitettiin, että jokin lähetys on tulossa meille. 15 min oli kulunut eikä kukaan ollut tullut, joten

       soitin toimistoon ja hieman ihmettelin missä lähetys viipyy. Hetken kuluttua tyttö sieltä jälleen soitti ja ilmoitti, että tuoja on

       tulossa. 30 min edellisestä soitostani, eikä kukaan ollut ilmaantunut oven taakse...eikun soitto jälleen managementiin. Jospa

       tuoja ei löydä taloamme...minulta pääsi iso naurun pyrähdys ja sanoin, että johan on selitys, sillä managementin poikia on joka

       nurkalla keneltä voi suuntaa kysyä. Tyttö lupasi selvitellä ja ilmoittaa. Tätä kirjoittaessani klo 22.45 ja lähes 10 tuntia sitten

       kyselystäni, ei ilmoitusta ole tullut. Hieman jäi askarruttamaan, näinkö todella täällä vartiointi hoituu, että alueelle saattaa päästä

       kuka tahansa vain ilmoittamalla jonkun talon numeron. Ehkäpä portilla pojat olivat kuulleet talonnumeron väärin ja lähetys mennyt

       lopulta oikeaan osoitteeseen, sillä lähetys sisälsi viinia ja olutta, joita me emme olleet tilanneet...menivät varmaankin tuohon        

       viereiseen taloon.

       Hyvin sateisia ovat viime päivät olleet ja melko viileitäkin.

       Singaporeen avattiin tänään maailman suurin maailmanpyörä. Kokoa ja näköä on...kohoaa 165 m korkeuteen, joka vastaa

       42 kerroksista taloa. Yhteen vaunuun mahtuu jopa 28 ihmistä ja vaunuja on 28 kpl eli lähes 800 henkilöä mahtuu yht'aikaa

       ihastelemaan Singaporea ja naapurimaita...45 km asti. Saapas nähdä milloin Kiinaan alentaan rakentaa maailman suurinta....

       "Pikku"matkalaisemme lähti tänään koulumatkalle Pekingiin. Siellä on futisturnauksia ja kouluja mukana useammasta

       Kiinan kaupungista.

       Sateinen päivä. Olimme vieraamme kanssa kierroksella koko päivän. Niin tuli käytyä parit rakennustarvikeliikkeet kuin

       markkinatkin.

       Simo on koittanut soittaa Teemulle ja lähettänyt viesteja, mutta eipä tahdo vastauksia kuulua. Illansuussa sitten tuli viesti

       "Voitettiin". Ei muuta , lieneeköhän tuo, että voittivat koko turnauksen, ehkä huomenna saamme vastuksen, kun Teemu

       kotiutuu.

       Tuulinen päivä vaihteeksi. Kävimme lounaalla Bali Laguna ravintolassa Jing An puistossa.

       Teemun Pekingin kone piti laskeutua 13.15. Koitimme soittaa Teemulle monen monta kertaa iltapäivän aikana , mutta puhelin

       oli suljettu. No poika saapui kotiin kymmenen yli viisi ja kysyimme missa olet ollut. "Pekingissä futisturnauksessa" vastasi

       Teemu kysymykseemme. Jaahas...lento oli ollut pari tuntia myöhässä. Tuliaisina saimme pyykkipussin...niin on poika ottanut

       isästä mallia...muita tuliaisia ei tarvita.

       Simaa ja munkkia pitkästä aikaa...voiko sen parempaa olla. Tuli mieleeni tarina Singaporesta. Koulujen clobal picnic keräsi

       vuosittain eri kansalaisuudet yhteen ja yhtenä vuonna suomalaiset olivat tehneet simaa. Ensimmäisenä siman maistajana oli ollut

       paikallinen herra. Hieman oli ilme mennyt mutruun, ja pöydän takana olleet suomalaisäidit olivat tuumanneet, että taitaa olla

       hieman outo makututtavuus. Seuraavan maistajan kohdalla sama juttu...taisi olla viela kolmannenkin, joka oli jättänyt lähes

       täyden mukin simaa pöydän reunalle. Silloin paikalla olleet äidit olivat itse maistaneet juomaan ja todenneet, että eihän sitä voi

       juoda. Oli käynyt lämpimässä ilmastossa liikaa ja maku oli ollut todella paha. Mahtoi siinä nämä muutamat maistajat ihmetellä

       suomalaisten makutottumuksia.

       Ja jälleen kuukausi lopuillaan...aika menee todella kovaa vauhtia.

       Viime viikonvaihde vietettiin Singaporessa...jopa Teemukin. Sää siellä oli todella mahtava. Kaupunki kuva muuttuu sielläkin,

       uusia rakennuksia nousee kuin sieniä sateella.

       Valokuvia Singaporesta.

       Tiistaina Shanghain lämpötila auton mittarin mukaan oli +28 astetta...tänään oli vuorostaan hieman viileämpää +24 astetta,

        tuulista ja pilvistä.