Untitled

2009 HUHTIKUU

06.04.2009

Viime viikolla päivät olivat keväisiä, mittarissa lähemmäs parikymmentä astetta. Puut alkoivat vihertää jo mukavasti. Lauantai

iltana oli "viini-ilta", mehua ja vettä kului melkoisesti. Maanantaina olikin vuorossa sadesää. Hyväähän vesi tekee nurmikolle,

joka sekin on jo kauniin vihreä ja pituuttakin olisi jo sen verran, etta ajaa pitäisi.

09.04.2009

Tämä viikko on ollut sateinen. Alkuviikko oli viileähkökin, loppuviikoa kohden lämpötila jälleen näkyy kohoavan.

Eilen kävi pari miestä asentamassa vesimittarin. Toinen miehistä oli varsin kovaääninen. Puhelimeenkin huusi niin, että

pahaa teki. Ensimmäinen mies...paikallinen sellainen...joka kätteli. Oikein hämmästyin, kun ojensi kätensä.

Mainostajatkin ovat löytäneet sivumme. Meilissämme oli viesti, jonka hätäpäissäni deletoin. Olisi pitänyt vähän tarkemmin

tutkia, mikä firma oli kyseessä.

10.04.2009

Kylläpä oli kaunis ja lämmin pitkäperjantaipäivä, mittarissa +22.5. Nimensä mukaisesti päivä tuntui todella pitkältä. No onhan

"pitkällä" päivällä hyvätkin puolensa, sain nimittäin silitettyä koko viikon pyykkikasan mm. Simon kaksitusinaa paitaa.

Täällä ei tunneta pääsiäsvapaita, normaalit työpäivät perjantaina ja maanantaina.

11.04.2009 Charyn Canyon, Dolina Zamkov (Valley of the Castle)

Aamulla varhain lähdimme kahden ystävämme kanssa ajelemaan yhdelle Kazakhstanin kauneimmista paikoista,

Charyn Canyon:lle. Alue sijaitsee Almatysta itään n.200 km. Kanjonilta on Kiinan rajalle toiset parisensataa kilometriä.

Kanjoni on 80km pitkä.

Liikenne oli melko vilkasta. Pysähdyimme matkalla eräässä pikkukylässä. Ostimme "torilta"

ison pussin sipulia. Almatyn kaupoissa sipulit ovat huonoja, nämä olivat hyvan näköisiä.

Hedelmät ja muutkin vihannekset olivat tuoreen näköisiä ja salikki tuoksui. Paikalliset

olivat muutenkin työn touhussa. Muulivankkuiroissa vedettiin ja kuljetettiin kaikennäköistä

tavaraa. Lehmiä, hevosia ja lampaita oli hurjat määrät niin teiden vierellä kuin pelloilla.

Tiet ovat epätasaisia, tärinää ja tutinaa, ihmetellä vain saattaa, kuinka paikalliset voivat ajaa

autoillansa hurjaa vauhtia. Kanjonille menevä tie oli mutkainen hiekkatie, aakeeta laakeeta

joka suuntaan. Vaikka oli karun näköistä niin arolla kasvoi kauniita kukkasia. Vihdoinkin

olimme alueen portilla, jossa piti maksaa sisäänpääsymaksu. Porttimies oli iloinen ja ystävällisen

oloinen vanhamies.

Kanjonia pääsee katsomaan sekä ylhäältä että alhaalta. Ensin kävimme katsomassa millainen on

ns. alatie. Aluksi olisi pitänyt mennä kapeaa, mutkaista ja epätasaista tienpätkää alaspäin. Onneksi

miehet tulivat siihen johtopäätökseen, että automme on hieman liian isokokoinen, jotta olisimme

päässeet turvallisesti alas. Joten käännyimme takaisin ja suunnistimme ylätielle.

Jätimme auton parkkiin ja jatkoimme kävellen. Näkymät olivat mahtavat. Alhaalla kanjonissa

kuului joen humina. Eläimistöä ei pahemmin näkynyt. Muutama lisko ja sinimustia koppakuoriaisen

näköisiä "ötököitä" juoksenteli kuivassa maassa. Kanjonilla oli kuuma, onneksi pieni tuulenvire aina

silloin tällöin viilensi oloa hieman.

Teiden varsilla oli nuoria poikia myymässä vuorisipulia. Mukana ollut paikallinen suositteli ostamaan, on kuulemme oikein

terveellistä ja voi käyttää mm.keitoissa ja salaateissa.

Paluumatkalla poikkesimme yhdelle pienelle maatilalle, jossa oli todella kauniisti kukkivia aprikoosi-, kirsikka- ja omanapuita.

He ovat onnistuneet myos risteyttämään puun, jossa nämä kaikki ovat yhdessä puussa. Mutta se, mistä tämä pieni "farmi" on

kuuluisa, on metsästyshaukkojen ja -kotkien koulutus. Heillä on puheidensa mukaan hallussa useita kultamitaleita kilpailuista.

Täytyy myöntää, että metsästyskotka on iso ja upea eläin. Heillä oli myös pieni museo, mihin ovat keränneet lahjaksi saatuja

tavaroita, sekä metsästysretkiltään vuoristosta löytämiään vanhoja arkeologisia esineitä; esim. kivettyneen kasvin kuvio

kivenpalassa, hopeisia hevosen polkimia, jotka ovat satoja vuosia vanhoja etc.

Poikkesimme myös strutsifarmilla. Tuliaisiksi ostimme pääsiäisen kunniaksi ison pääsiäismunan, strutsinmunan. Tämä muna

on kuulemma pieni, vaikka meidän mielestämme tässäkin on kokoa ja näköä.

Aamulla, kun reisuun lähdimme aurinko paistoi ja kotiin palasimme vesisateessa.

Valokuvia retkipäivästä

HUHTIKUU 2009

Vuorisipuli, josta jo ennätimme syömään puolet ennen kuvan ottamista

Strutsinmuna...on koko ja painoa

15.04.2009

Aamulla oli +1 astetta ja lunta maassa. Sateisia ovat viime päivät olleet, vettä on tullut niin paljon, että teillä on vettä monta

kymmentä senttiä. Eipä ole täällä viemäröintisysteemiä tehty, vaikka vettä sataa toisinaan todellakin rankasti. Lämpötila

nousee melko nopeasti, joten eipä lumi kauaa maassa pysynyt. Viikonlopuksi on luvattu aurinkoista ja melko lämmintä, mutta

ensi viikolla olisi jälleen vuorossa viileämmät säät.

Olimme eilen illalla syömässä muutaman ystävämme kanssa keskustassa, pubissa nimeltään Line Brew. Paikka oli mukavan

hämyinen ja viihtyisä. On kuulemma tämän kaupungin suosituimpia paikkoja ja olisi hyvä varata ennakkoon pöytä, jotta mahtuu

sisään. Vettä satoi kaatamalla ja jouduimme jättämään auton hieman kauemmaksi parkkiin. No pientä juoksujalkaa sontsan

kanssa, niin suht kuivina päästiin perille. Söimme hevossaslikkeja, savustettua juustoa, joka oli hieman kumimaista ja ihanaa

uuniperunaa. Kesken ruokailun tuli säkkipimeää, sillä sähköt menivät poikki. Tarjoilijat toivat kynttilöitä pöydille. Tunnelma

senkuin tiivistyi. Keskellä pubia on saslikkipaistopaikka ja. kun ilmastointi ei toiminut niin huone alkoi täyttyä savusta. Hieman

rupesi silmiä kirvelee ja söimmekin pikaisesti ja lähdimme haukkaamaan raitista ilmaa. Kaupunkikin oli pimeänä. siellä täällä

näkyi valon pilkahduksia, sillä joissakin taloissa on omat generaattorit, jotka toimivat sähkökatkon aikana. Liikennettä oli

melkoisesti ja pähkäilimme, kuinka pääsemme turvallisesti tien yli autolle, kun liikennevalot eivät toimineet. Paikalle kaarsi

onneksi poliisit ja ohjasivat liikennettä, joten mekin uskalsimme hivuttautua keskelle risteysta. Matkalla muistelin, että

missäköhän laatikossa kunttilät nyt ovatkaan. No meillä sähköt toimivat, hyvä niin. Ydinkeskusta oli pimeänä ja tänään

saimmekin tietää, että Kirkisian puolella oli tapahtunut jotakin.

Tiistai iltana olimme myös ulkona syömässä. Samalla reissulla piti käydä ruokakaupassa. No suunnitelmat muuttuivat sen

suhteen, että emme menneetkään Megaan vaan keskustaan. Emme päässeet kääntymään vasemmalle. Joka käännöspaikassa oli

poliisit ohjaamassa liikennettä. Siinä sanoimmekin, että taitaa presidentin rouva olla kaupungissa ja hänelle ollaan teitä

antamassa. Ja näin olikin. Poliisiautoletkassa tuli muutama musta auto ja muiden autoilijoiden piti antaa tietä. Ruuhka-aikaan

liikkeellä, muutenkin ruuha-aikaan liikenne on tukkoista niin sitten vielä tämäkin. Matkalla mietimme minne menisimme.

Venäjän opettajamme oli maanantaina suositellut paria italialaista ravintolaa ja päätimmekin mennä kokeilemaan toista niistä.

Pomodoro-ravintola osoittautui mukavaksi paikaksi. Pieni paikka, palvelu hyvää ja ruoka ihan ok. Minä söin pasta carponaran,

mikä ei oikein minun makuhermojani kutkutellut. Pasta oli liian kuivaa, sillä se oli tehty oikeaoppisesti ja siitä puuttui kerma.

Simo söi knokkia, ja se oli kuulemma hyvää.

16.04.2009

Venäjäntunti meni melko hyvin. Joinakin tunteina tuntuu ettei ymmärrä mitään ja toisinaan taas tuntuu onnistuvansa. Sanoja

pitää vain päntätä lisää ja lisää. Kielioppi alkaa jo olla takaraivossa, ainakin ne mitä tähän asti on opeteltu, saattaa vielä tulla

vaikka kuinka uusia asioita eteen.

Iltapäivällä nettilinja meni poikki, meneehan täällä silloin tällöin muutenkin, mutta nyt oli erilainen tilanne. Asiaa selviteltiin

ja saimme tietää, että oli maksamatonta suoritusta, mitä ei oltu vielä laskutettu...niin mitä hä. Kuinka voidaan linja pistää poikki,

jos ei laskuakaan ole vielä tullut...no me olemme Kaz..., niinkuin täällä on tapana sanoa...kaikki on mahdollsita. No pääasia oli,

että jonkun ajan kuluttua linjat olivat jälleen auki.

19.04.2009

Aamulla yhdeksän aikoihin oli jo +15 astetta, joten tiedossa oli kaunis sunnuntaipäivä. Puolenpäivän aikoihin oli jo lähes +20,

varsinkin auringossa oli todella lämmin, kun tuulen virettä ei tuntunut.

Kävimme eilen katsomassa grilliä ja päätimme sellaisen ostaa. Grillissä voi tehdä kaikki mahdolliset, kuten luomutukset ja

savustukset. Ystävämme lupautui tuomaan sen meille ja tänään oli kotiinkuljetus ja grillin kuljetuksen yhteydessä tulivat

myös grillattavat. Mukavia nämä ekxtemporee jutut.

Grilli koottiin ja päästiin aloittamaan grillauspuuhat. Saslikkia, vihanneksia ja pikkumakkaroita sekä loimutettua lohta.

Muutama tunti vierähti pikaisesti...lohen toisen puolen valmistimme uunissa niin söimme sen ensin pienenä "välipala" ennenkuin

pääruoka valmistui. Grilli todettiin hyväksi, joten grillijuhlia tulemme pitämään jatkossakin. Pihakalusteet vain puuttuvat, mutta

sekin asia ratkaistiin illan aikana ja ystävämme lupautuivat tekemään meille tialustyönä sopivan pöytämysteerin. Kuvia.

24.04.2009

Havahduin yöllä pimeyteen. Todellakin koko talosta oli sähköt poikki. Naapuritaloissa valoa pilkisti, joten hieman ihmettelimme

mitä meillä on tapahtunut. Tunninverran olimme hereillä ja kävimme läpi talon kaikki mahdolliset sähköjutut. Mistään ei vikaa

löytynyt. Jaahas...jos jatkuu pitkäänkin niin kuinkas aamukahvien kanssa. Päivä ei lähde käyntiin ilman kahvikupposta. Olimme

jo aikeissa lähteä Cafedeeliaan, kun Simo äkkäsikin, että tehdään ns. vanhalla tyylillä, kahvia suodattimeen ja kuumaa vettä

päälle.

Sähkäri tuli aamulla aivan muissa asioissa niin hän samalla katsoi missä oli vika. No, kun sähkökaapin ovi avattiin niin samalla

sähköt palautuivat. Eipä olleet poikki kuin kuutisen tuntia. Vikaa ei paikallistettu, no täällä on kyllä muutenkin sähkökatkoja,

joten tämä taisi mennä samaan piikkiin...mutta miksi naapureilla oli kuitenkin valot...

Putkimies kävi eilen korjaamassa vuotavia pattereita ja vesihanoja ja tuli tänään uudelleen, sillä eilen illalla huomasimme

olkkarin pattereiden vuotavan. Ei mitään pientä tiputtelua vaan oikein kunnolla suihkusi vettä.

Vesimieskin tupsahti...sama kovaääninen kaveri, joka kävi muutama viikko sitten asentamassa vesimittarin. Mukana miehellä

oli hieman virallisemman näköistä immeistä. Heidän piti sinetöidä vesimittari, mutta en oikein tiedä mikä loppujen lopuksi oli

homman nimi, sillä kävivät katsomassa mittaria ja sen jälkeen rupesivat ulkoa etsimään vesiputkia...sinetöinti jää ensi viikkoon.

Sää on aivan mahtava...vienoinen tuuli ja lämpötila +17. Viikonlopusta toivottavasti on tulossa aurinkoinen ja lämmin.

25.04.2009

Olipa mahtava päivä sään puolesta. Lämmintä oli +25 astetta. Iltapäivällä tapasimme erään Suomessa asuvan Kazakhstanilaisen

rouvan ja hänen kanssaan lähdimme ajelemaan vuorille. Mirasin kaariportin alueella on mahtavat tulppaani istutukset ja niitä

matkalla vuorille ihailimme. Mirasin portilla oli lähes kymmenkunta hääpäria otattamassa valokuvia ja ruuhka oli sen mukainen,

kun autoja oli parkeerattuna tein molemmin puolin. Vuori teillä oli myös kova liikenne. Paikalliset olivat jälleen lähteneet

liikkeelle ja nauttivat ruokailusta luonnon helmassa.Tie oli mennyt talven aikana todella huonoon kuntton, joten matkanteko oli

pomppivaa.Vuorilla oli kylmä tuuli, joten emme kauaa ulkona malttaneet olla vaan jatkoimme ajaen matkaa. Hääparit olivat myös

tulleet juhlistamaan vuorille päiväänsä...ihmetellä vain saattaa, kuin limousinit pääsevät eteenpäin huonokuntoisella vuoristo-

tiellä.

Poispäin tullessa kävimme myöhäisellä lounaalla Kazakhstanilaisessa ravintolassa. Palvelu oli hyvää, ja ruokaa riittävästi.

Ruoassamme oli käytetty raaka-aineina hevosta, lammasta, sipulia ja leveää spagettia. Tämä on vanha paikallinen ruoka, joka on

saanut nimensä viidestä sormesta ja kädestä, sillä aikoinaan ruoka on syöty käsin. Leipäkorista maistoimme juustoa, joka oli kovaa

ja suolaista. Aikoineen paimentoilaiset ottivat sitä mukaansa, kun lähtivät pitkitsi ajoiksi aroille.

Illalla tuli yhtakkia kova tuulen puuska. Peltikatto vain kolisi. Sade taitaa olla tulossa. Valokuvia.

26.04.2009

No niin kyllähän eilinen tuulenpuuska sadetta toi Almatyyn ja lämpötila oli laskenut +7 asteseen.

Ajattelin leipoa banaanikakun jo hieman tummuneista banaaneista. Mutta eipä se nyt niin yksinkertaista ollutkaan, sillä

jauhopussin avattuani se kuhisi tummia ötököitä. No kaapin tarkastukseen piti ruveta ja olihan otoköitä myös korppujauho-

purkissa. Kaapista tavarat ulos ja putsaukseen. Emme ajatelleet tänään käydä kaupassa lainkaan, sillä kaapeista löytyy sen

verran aineksia, että saisimme syötävää aikaiseksi. Mutta noiden jauhojen takia oli lähdettävä kauppaan. Kaupassa sunnuntai

aamupäivällä oli mukavan rauhallista, joten taidammekin jatkossatehdäkin viikottaisen kauppareissun aina sunnuntai aamuisin.

Tänään myös huomasimme ensimmäisen kerran, että pankitkin ovat sunnuntaisin auki.

Eikös sanonta kuulu, että "vahingon ilo on se paras ilo". Tänään pääsin kuittaamaan Simolle, kun oli eilen illalla laittanyt täyden

jäätelöpaketin jääkaappiin. Simo joku aika sitten oli ihmeissään, että kuinka joku voi laittaa jäätelöpaketin jääkaappin, kuten

minulle oli käynyt. Käyköhän meillä jääkaapin ovi liian useasti, kun jääkaappiin lykkää kaikki tavarat? Ajattelimme käyttää

sulaneen jäätelön lettutaikinassa maidon lisäksi nesteenä. Täytyy sanoa, että tulipa hyviä "kuningatarjäätelölettuja".

27.04.2009

Kyllä voi ilmat muuttua hetkessä, tänään oli jälleen viileä päivä. Päivän aikana asteet vaihtelivat 5-10 asteen välillä ja illalla alkoi

sataa jälleen vettä. Vettä on tullut viime viikkojen aikana todella paljon. Venäjän opettajammekin totesi tänään, että on

epätavallinen kevät. Kaupunki, kun rupeaisi korjaamaan viemäriverkostoaan, niin olo parantuisivat liikenteessä huomattavasti.

Kyllä tuossa muutaman kilometrin päässä on hyvin hoidettu alue, tie johtaa päämiehen rouvan "kesäpaikkaan". Olisi mukava jos

rahat käytettäisiin asukkaisen hyväksi, eikä ainoastaan määrättyjen ihmisten iloksi, jotka käyvät kaupungissa ainoastaan silloin

tällöin.

Teemu on Suomessa ja eilen matkasi junalla Riihimäeltä Jyväskylään. Eipä taida Teemukaan muistaa milloin viimeksi on

Suomessa junassa matkustanyt. Kiinassa Teemu teki junamatkan muutamia viikkoja sitten. On kuulemma hyvä teknologia junissa

ja kun kysyimme, että millä lailla, niin Teemu tokasi, että joutuu jopa itse avaamaan junanvaunun ovet. Hyva teknologia...joo,

Teemu tarkoitti, etta nappuloita on jos minkäläisia mitä pitää painaa, jotta sisälle pääsee. Meille tuli taas hyvästa teknologiasta

mieleen, että ovet avatuvat itsestään, kun lähelle astuu.

Tästä tuli mieleeni junamatka Riihimäeltä Hyvinkäälle, Teemu taisi olla 3-vuotias. Aina kuljimme autolla, niin päätimme

matkustaa välillä julkisella, jotta lapset niitäkin pääsisivat kokeilemaan. No kysymyksiä riitti koko matkan ajaksi ja Hyvinkäälle

päästyämme käytävän toisella puolella istuva vanhempi rouvashenkilö kysäisikin, että taitaa olla lapsilla ensimmäinen junamatka.

Sanna oli helikopteri lennolla, ennenkuin oli matkustellut yhdessäkään julkisessa kulkuneuvossa.

Olimme varanneet Teemulle hotellin Jyväskylästä. Teemu soitti ja kertoi, että hotelli näyttää ulkoapäin aivan pubilta. Meinasi

varmaan, että olimme antaneet väärä osoitteen. No astui sisälle ja löytyihän sieltä hotelli. Palvelu on Teemun kertoman mukaan

todella hyvää ja tämän kanssa totesin, kun puhelimitse varausta tein. Pieni hotelli, niin asiakkaista pidetään kynsin hampain

kiinni. Täytyy pitää paikka mielessä jos ja kun kaupungissa käymme. Toivottavasti pääsykokeet menevät hyvin, Teemu tuntui

olevan itsekin innokas, onhan aineena business ja vielä englannin kielellä, josta Teemu on aina pitänyt.

Pääuutinen maailmalla on "sikainfluessa". Mieleen tulee SARS-aika, jolloin asuimme Singaporessa. Ikäviä asioita, jotka leviävät

kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Varsinkin Teemulle täytyy painottaa, että hakeutuu lääkäriin, jos vähänkin tuntee olonsa

kipeäksi, sillä Kiinassa peitellään asioita ja kun tulevat julki, niin onkin jo myöhäistä.Näinhän tässä on viime vuosina moneen

kertaan käynyt.

Takapihalta löytyi muutama kukkiva tulppaani. Lehtiä näkyi siellä täällä, joten ehkäpä pihalle on istutettu sipuleita, mutta eivät ole lähteneet kasvamaan

28.04.09

Simo lähti vuoristoon työasioille ja päätinpä lähteä mukaan ajelulle. Vettä, lunta ja räntää satoi lähes koko päivän ja lämpötila

parisen astetta nollan yläpuolella. Mitä ylemmäs matka vuoristotiellä jatkui, sen lumisimmaksi maisemat muuttuivat.

Sunnuntaina olimme samoilla paikoilla t-paidat päällä ja tänään saimme pukeutua talvivaattesiin. No pakko oli kääntyä kesken

matkan takaisin, sillä kesärenkailla ajo tuntui hieman liian uhkarohkealta. Paikoitellen pudotusta on parisensataa metria.

Joku toinen päivä uudelleen, sillä huomiseksi on jälleen luvattu aurinkoista ja melko lämmintäkin niin lumet sulaa nopeasti.

Valokuvia.

Parina päivänä sähköt ovat olleet poikki kuutisen tuntia (molempina päivinä). Tänä iltana oli kaasukatkon vuoro. Hetken

aikaan ei tullut kaasua lainkaan ja sitten pikku hiljaa rupesi toimimaan. Lämpötila laski illan aikana muutamalla asteella ja

mietimme, kuinkakohan kylmä yöllä mahtaakaan tulla. No villasukat jalkaan ja lämmintä päällä ja peiton alle, niin eiköhän sitä

tarkene nukkua.

29.04.2009

Niin siinä kävi, että tänään oli jälleen lämmin päivä ja maa kuivui pikavauhtia. Viikonlopuksi ja Vappu-päiväksi on luvattu reilusti

yli 20 astetta.